Osa 6: Halkeillut vai halkeilematon betoni?
Betonia käytetään rakentamisessa sekä raudoittamattomana että raudoitettuna. Raudoitettua betonia kutsutaan usein teräsbetoniksi ja raudoittamiseen yleisimmin käytettyä terästankotyyppiä harjateräkseksi. Betoni kestää hyvin puristusta, mutta halkeaa helposti vedettäessä, teräs taas kestää hyvin vetämistä.
Betonirakenteessa on käytännössä aina sisäisten ja ulkoisten olosuhteiden, jännitysten ja kuormien aiheuttamia halkeamia, mutta pienikokoisina niitä ei pidetä vaurioina. Oikein suunniteltu betoniraudoitus rajoittaa halkeamien levenemistä ja siirtää vetovoimat halkeamien yli, estäen siten halkeamien laajenemisen sellaisiksi vaurioiksi, jotka vaarantaisivat rakenteen kestävyyden.
Esimerkiksi, kun kahden tukipilarin välissä olevaa betonilaattaa kuormitetaan yläpuolelta, niin laatan alareuna venyy ja yläreuna puristuu laatan oman painon ja laatan päällä olevan painon vaikutuksesta. Laatan yläpintaa kuormittaa siis puristusvoima ja alapintaa vetovoima. Laatan yläpinnan betoni kestää puristavan voiman, mutta alapintaan on lisättävä terästä ottamaan vetävät voimat vastaan, jotta rakenteen halkeamat eivät kasvaisi liian suuriksi.
Käytä halkeilleessa betonissa vain hyväksyttyjä kiinnikkeitä!
Kun kiinnityksiä tehdään betonin halkeiluvyöhykkeelle, on huomioitava, että halkeamat rikkovat kiinnitysalustan kuormituskapasiteettia ja siten vaikuttavat kiinnikkeiden kantokykyyn. Sormatin valikoimasta löytyy useita halkeilleelle betonille hyväksyttyjä kiinnikkeitä, mm. kiila-ankkurit, betoniruuvit sekä SDF -tulpat. Kiinnikkeen soveltuvuus halkeilleelle betonille mainitaan erikseen tuotetiedoissa.
Muista: Eurooppalaisen teknisen hyväksynnän (ETA) optiot 1-6 halkeilleelle ja halkeilemattomalle betonille, optiot 7-12 vain halkeilemattomalle. Noudata erityistä huolellisuutta kattoon ja yleensä pään yläpuolelle tehtävissä kiinnityksissä!
