Osa 6: Halkeillut vai halkeilematon betoni?

Voimat-600x280.png

Betonia käytetään rakentamisessa sekä raudoittamattomana että raudoitettuna.  Yleisimmin raudoitetun betonin raudoittamiseen käytettyä terästankotyyppiä kutsutaan harjateräkseksi. Betoni kestää hyvin puristusta, mutta halkeaa helposti joutuessaan alttiiksi vedolle, kun taas teräs kestää hyvin vetoa.

Käytännössä betonirakenteessa on aina sisäisten ja ulkoisten olosuhteiden, jännitysten ja kuormien aiheuttamia halkeamia, mutta niitä ei pidetä virheinä, kun ne ovat pieniä. Oikein suunniteltu betoniraudoitus rajoittaa halkeamien leviämistä ja siirtää vetovoimat halkeamien yli, estäen siten halkeamien laajenemisen rakenteen kestävyyttä heikentäviksi vioiksi.

Esimerkiksi kun kahden tukipilarin välinen betonilaatta rasittuu ylhäältä päin, laatan alareuna venyy ja yläreuna puristuu kokoon sen oman painon ja laatan yläpuolella olevan painon vaikutuksesta. Laatan yläreunaan kohdistuu siis puristusvoima ja alareunaan vetovoima. Laatan yläpinnan betoni kestää puristusvoiman, mutta alareunaan on lisättävä terästä vastaanottamaan vetovoimat, jotta rakenteen halkeamat eivät kasva liian suuriksi.

KÄYTÄ HALKEILLEESSA BETONISSA VAIN SIIHEN HYVÄKSYTTYJÄ KIINNIKKEITÄ! Kun kiinnityksiä tehdään betonin halkeilleeseen osaan, on otettava huomioon, että halkeamat heikentävät kiinnitysalustan kantavuutta ja vaikuttavat siten kiinnikkeiden kantavuuteen. Sormatin tuotevalikoimaan kuuluu useita halkeilleelle betonille hyväksyttyjä kiinnikkeitä. Kiinnikkeen soveltuvuus halkeilleelle betonille mainitaan erikseen tuotetiedoissa.

Lamppu-oranssi-75x75.png Muista: Eurooppalainen Tekninen Arviointi (ETA) optiot 1–6 on tarkoitettu halkeilleelle ja halkeilemattomalle betonille, optiot 7–12 vain halkeilemattomalle betonille. Ole erityisen varovainen tehdessäsi kiinnityksiä kattoon ja yleisesti pään yläpuolella oleviin kohteisiin!