Miten kiinnittämistä opetetaan?

Ovatko ammattirakentajat saaneet opinahjoissaan koulutusta kiinnittämiseen? Kysyimme aiheesta FinnBuild-messuilla alan opiskelijoilta, opettajilta ja ammattirakentajilta. Vaikuttaisi siltä, että nykyään kouluissa kerrotaan kyllä muistakin kuin nauloista ja vasaroista, mutta kehitettävää olisi.

1. Jussi Honkanen ja Jani Kokkonen ovat kummatkin rakennusinsinöörejä, jotka tekevät rakennesuunnittelua työkseen. Honkanen valmistui 2007 ja Kokkonen 2011.

– Pakko sanoa, ettei koulussa opetettu kiinnittämistä teoriassa juuri ollenkaan. Opetus oli naula- ja ruuvi-asteella. Kaikki on opittu työn parissa ja ongelmien kautta. Olisi voinut jättää vaikka sen Vieraat kulttuuri -opintokokonaisuuden pois ja opettaa enemmän kiinnittämisestä, sanovat miehet, jotka tekevät kummatkin työkseen rakennesuunnittelua ja joutuvat miettimään mikä kiinnike sopii mihinkin materiaaliin ja tilanteeseen.

– Käsin plarattavat kuvastot ovat parhaita tiedonlähteitä, sillä muutenkin tulee töissä tuijotettua niin paljon näyttöä, että sopivan kiinnikkeen etsii mieluummin paperisesta kuvastosta. Tärkein tieto on eri kiinnikkeiden kapasiteetit.

2. Reijo Lehto ja Minna Mansikka-Aho Lehto ovat kummatkin rakennusalan opettajia. Lehto opettaa Länsirannikon WinNovassa rakennusalan perustutkinto-opiskelijoita aikuispuolella ja vaimo Minna taas pitää naisille suunnattua Jokanaisen remonttikoulua.

– Meille Sormatin tuotteet ovat tuttuja. Rakennusalan perustutkintoon kuuluu kyllä se, että käydään läpi erilaisia kiinnikkeitä ja niiden soveltuvuutta eri pintamateriaaleihin. Me teemme sen WinNovassa kyllä aika perusteellisesti, mutta tiedän, että oppilaitoksissa on eroja, sanoo Reijo.

– Kiinnittäminen on niin kovin arkipäiväinen asia ja silti sitä ei osata. Moni nainen pyytää ja pyytää omaa miestä tai serkkupoikaa kiinnittämään niitä tauluja seinälle. Sen sijaan Jokanaisen remonttikouluun tulleet naiset opettelevat itse yksinkertaisia kiinnitystapoja, joita jokaisessa huushollissa tarvitaan, kertoo Minna.

Kummatkin ovat sitä mieltä, että tiedot kiinnittämisestä ovat hyvin puutteellisia ja ihmiset eivät tunnista rakennusmateriaaleja. Saatikka sitten, että tietäisivät, millaisia kiinnikkeitä olisi hyvä käyttää.

3. Jukka Igolla on oma rakennusalan yritys, joka tekee remontteja ja pienrakentamista. Igo on suorittanut rakennusalan perustutkinnon kymmenisen vuotta sitten.

– Koulussa ei kyllä opetettu kiinnittämisestä yhtään mitään. Kaiken mitä olen oppinut, olen oppinut itse kantapään kautta. Parhaiten olen saanut apua luottomyyjiltä rautakaupasta. Joillain myyjillä on tosi hyvin kiinnittämisratkaisut hallussa. Kokeilen mielelläni uusia kiinnikkeitä, jos luotettava myyjä vinkkaa.

4. Konsta Ylinen ja Viljo Vuorinen opiskelevat Vammalan ammattikoulussa talonrakentajiksi.

– Teoriassa kiinnittämistä on opetettu koulussa todella vähän. Yleensä opettaja vain toteaa, että tähän valitaan tällainen kiinnike, eikä paljon perustele. Esimerkiksi betoniin kiinnittämistä olisi ollut hyvä opettaa meille enemmän, puuhun kiinnittämisestä jotain perusteita on opetettukin.

Kummatkin kertovat, että vasta kesätöissä ja työssäoppimisen kautta ovat tulleet tutuiksi erikoisemmat kiinnitysratkaisut.

5. Mats Sweins opettaa Pietarsaaren Optimassa rakennusalan perustutkinto-opiskelijoita.

Meillä opetetaan käytännön kautta erilaisia kiinnitysratkaisuja. Jos työmaalla tulee eteen joku ongelma, selvitämme sen yhdessä opiskelijoiden kanssa. Jos minä en osaa neuvoa, käymme yhdessä hyvässä rautakaupassa konsultoimassa myyjää.

6. Joona Ruotsalainen valmistui yhdeksän vuotta sitten oppisopimuksella talonrakentajaksi.

– Olen sitä mieltä, ettei teoriasta ole kovinkaan paljon höytyä. Kiinnityksen hyvät käytänteet oppii parhaiten työssä. Koulussa oli vain materiaalilaskentaa, kaiken muun olen oppinut tekemällä. Kokeilen kyllä mielelläni uusia kiinnitysratkaisuja, jos kollegat tai rautakaupan myyjä niitä suosittelevat. En itse etsi aktiivisesti tietoa uusista kiinnikkeistä.

Mika Herranen puolestaan on ollut alalla jo yli 20 vuotta.

– Kun minä kävin koulua, opeteltiin vasara ja naula. Ei silloin ollut näin paljon eri materiaaleja tai kiinnikkeitä. Uusia juttuja on pitänyt opetella tässä työn lomassa. Oma poika opiskelee nyt alaa, ja olen pannut merkille, että hänelle opetetaan koulussa kyllä erilaisia kiinnitysratkaisuja.

7. Juha Valkonen on opiskellut ensin Amiedussa rakennusalan perustutkinnon ja on jatkantu sitä tekemällä talonrakennusalan ammattitutkinnon.

– Koulussa opetettiin lähinnä ruuvit ja naulat. Olen kokenut, että parhain tapa oppia on kuunnella rautakaupan myyjän mielipiteitä ja sen jälkeen tehdä oman pään mukaan. Luotan itseeni kiinnittämisessä. Yleensä kun olen luottanut muihin, homma ei ole pelittänyt, mutta kun olen rauhassa miettinyt itse, kaikki on mennyt hyvin. Mutta hyvä olisi, jos koulussakin jo opetettaisiin jotain.

8. Meri Heinonen opiskelee rakennuspiirtäjäksi Rakennustekniikan opistossa.

– Koulutus on lyhyt, vain yksivuotinen, mutta tiedän, että meille on tulossa tietoiskuja kiinnittämisestä. Onhan kiinnittäminen niin arkipäiväinen asia, että sitä tarvitaan melkein missä tahansa.

9. Irina Leihe ei ole saanut rakennusalan koulutusta, mutta hän myy kyllä erilaisia kiinnitysratkaisuja.

– Myyn työkseni Rakennusbetoni- ja Elementti Oy-nimisessä yrityksessä erilaisia pihatarvikkeita ja asiakkaat kysyvät usein neuvoja kiinnittämiseen. Olen sen takia konsultoinut työkavereitani, jotka tuntevat paremmin kiinnitysratkaisuja ja sen kautta olen itsekin oppinut yhtä ja toista.

10. Miikka Vuorio, Lauri Niemi, Konsta Köykkä ja Matias Lilja opiskelevat Huittisen ammatti- ja yrittäjäopistossa talotekniikan perustutkintoa toista vuotta.

– Meillä on käyty hyvin läpi esimerkiksi erilaiset proput, messinki- ja betoniankkurit. Enimmäkseen eri juttuja on opittu käytännössä rakentamalla, teoriaa me emme jaksaisikaan päntätä päähämme.

11. Juho Venno, Riku Koskenmäki ja Tuomas Koret opiskelevat rakennusinsinööreiksi Turun ammattikorkeakoulussa.

– On meillä koulussa käsitelty jonkun verran esimerkiksi pulttiliitoksia ja injektiomassoja, mutta ei voi sanoa, että kiinnittämistä olisi mitenkään laaja-alaisesti esitelty missään kohtaa. Olisi kyllä hyvä, että se käytäisiin perusteellisesti ja esimerkein läpi. Meidät on kyllä tutustutettu erilaisiin tietokoneohjelmiin, joiden avulla voi laskea sopivan kiinnikkeen kulloiseenkin tilanteeseen.

Betoniankkuroinnista ja eri vaihtoehdoista olisi ainakin pitänyt olla enemmän opetusta. Lähinnä se opetus oli sellaista, että valitse niin iso, että varmasti riittää.